Aikansa kutakin

Taasen täällä kertoilemassa pikku kuulumisia. Töitä on piisannut ihan kiitettävästi. Uravalmennuskurssi loppui virallisesti viime viikolla munkkikahvien kera. Kävin aina noin tunnin visiitillä kurssilla ennen töihin menoa. no kerkeshän siinä kertoilemaan omat juttunsa ja postia tuli sähköisesti kotiin asti, joten hyvin pysyi kärryillä.

Tänään olis sitten se uusi aika diabeteshoitajalle, en tiedä mikä noita sokeriarvoja oikein nostaa. Olo on välillä vähän hutera, mutta pystyssä kuitenkin vielä olen pysynyt, ainakin toistaiseksi.

Kelalle laitoin tänään menemään työttömyyskorvaushakemuksen. Olen siis edelleen työtön virallisesti, mutta olen kirpparilla työkokeilunimikkeellä ja olen oikein tyytyväinen tähän ratkaisuun. Tuet ei vaikuta asumistukiin tai muihin.  Ainoa ongelma on tämä kirjaston palkallinen pätkätyö, Kela kun vaatii kauheet todisteet siitä. Palkka maksetaan viimenen päivä, joten palkkakuittia ei vielä ole. JA TAAS ODOTELLAAN...

Koulujuttuihin en ole kerennyt tai jaksanut keskittyä ollenkaan, kummittelee siis edelleen noi psykologian pari essetä. Kaipa niillekin löytyy oma aikansa, joskus. Pääasia kuitenkin lienee saada itsensä ensin kuntoon...

Kirpparille meen hoitajalta suoraan, eli noin kymmenen maissa. Ihmisiä ei ole vielä liikkunut mökeilleen, joten aika hiljaista on ollut. Innostuin virkkaamaan ja kutomaan, ajan kuluks, pieniä kukkaroita, sukkia, laukkuja, avaimenperiä, yms. Jos kirpparin lähellä liikutte, tulkaa katselemaan ja moikkaamaan.

Kaipa se olis taas aamupuuron aika, joten moikka taas.

Tsemppiä opintoihin!

Onnea Ylioppilaille!

Nautitaan kesästä, kunhan se sieltä taas ilmestyy.

MOIIIIIIIIIIII!

Kiireitä, kiireitä

Täällä ollaan taas pitkästä aikaa. On ollut kiireitä, vähän liiankin kanssa. Kirpparilla olin aluksi noin kuukauden verran, sitten muutaman viikon kirjaston muutossa mukana ja nyt olen taas kirpparilla...

Koulujuttuihin en ole vieläkään kerennyt perehtyä juuri lainkaan. Psykologian kirjat sain kyllä taas lukaistua ja suunniteltua esseetä, mutta suunnittelun pariin se taas jäi.

Eilen innostuin lätkää katsellessa kutomaan pikku sukkia, siis avaimenperiin tulevia sukkia. Aloitin myös kutomaan paksusta Teddy-langasta pikku kukkaroa, kännykkäkoteloa, tai muuta vastaavaa. Mukavaa puuhaa silloin tällöin.

Tänään alkaa virallisesti viimeinen viikko Uravalmennuskurssiakin, mutta olen siis samaan aikaan töissä kirpparilla, joten tulee vaan piipahdettua kurssilla morjestamassa ennen töihin menoa.

Viime viikolla mun sokerit pomppas "pilviin", syytä en tiedä, joten huomenna olis aika taas Diabeteshoitajallekin... huh huh. Pääsee hoitaja taas narisemaan ruokavalioista, jne. No, jospa sais selvyyden siitä, mikä noita arvoja oikein nostaa...

Kirpparille olen tehnyt sopimuksen elokuun loppuun asti ja se on hyvä homma. Tykkään olla kirpparilla töissä, kova kirpparikuluttaja olen muutenkin aina ollut.

Lauantaina täällä Sysmässä paljastettin Olavi Virran kunniapatsas, patsas tai teos, miten sitä kukakin haluaa kutsua. Nimeksi teokselle tuli Hopeinen Kuu. Paljastustilaisuus keräs satapäin ihmisiä. Jokapaikka oli ihan turvoksissa ihmisistä ja autoista. Kun täällä leirintä-alueella oli vielä vanhojen asuntovaunujen tapaaminen, ihmisiä tosiaan oli liikkeellä. Mutta olipas upeita autoja ja vanhoja vaunuja. Ja kauppa kävi ihan mukavasti myös kirppiksellä.

Sysmähän on kulttuuripitäjä ja täynnä mökkiläisiä kesäisin. Talvella kylä on hiljainen, mutta kesällä on ihan toisin.

Mutta nyt olis taas aika valmistautua kurssille lähtöön ja sieltä töihin kirppikselle. Palaan taas, kun muistan ja kerkeen. Moikka!

Tsemppiä opintoihin!Vielä viimeiset rutistukset ennen lomaa...

Mukavaa ja lämmintä kesän odotusta kaikille!!!